Mannerlahti

Kolkankävijöillä on mahdollisuus järjestää leirejä Mannerlahdessa. Partiolaiset voivat majoittua kauniiseen huvilaan. Ympäristö antaa myös hyvät edellytykset telttamajoitukseen ja näin tutustutaan leirielämään. Siellä voi myös saunoa ja uida. Mannerlahti on Kolkankävijöiden pääsääntöinen leiripaikka, koska meillä on vähintään yksi leiri siellä; vuosittainen sudenpentuleiri.

Kolkankävijöillä on kaksi omaa venettä, Kyllikki ja Hui Hai. Kyllikillä on oma paikkansa rannassa, josta se on helppo ottaa käyttöön, kun lähdetään Kolkansaareen viettämään leirielämää ja seikkailemaan hienolla seikkailuradalla. Hui Hai taas lasketaan vesille aina silloin kun sitä tarvitaan. Se on pieni purjevene.

Mannerlahden historiaa

Askaisten kunnassa Merimaskuntien varrelta löytyy leirikeskus Mannerlahti. Leirikeskus sijaitsee meren rannalla vehreässä ympäristössä, jonka keskipisteenä on kartanohuvila tyyppinen rakennus.

Mannerlahden historia on pitkä, johon kuuluu lukuisia eri omistussuhteita. Aluksi se on ollut Hannulan tila, joka on läänitetty jo vuosina 1565 - 1567 ja 1569 - 1580. 1581 se lahjoitettiin allodiaaliehdoin Herman Flemingille.

Vuodesta 1565 lähtien vuoteen 1871 Hannulan tilalla on ollut 20 eri omistajaa. Omistajat ovat luultavammin olleet sukulaissuhteessa keskenään.

1872 tila siirtyi Mannerheimeille ja todennäköisesti nykyinen rakennus on saanut silloin alkunsa. Rakenteissa on kuitenkin vuosiluku 1882 joka näin ollen viittaisi rakennusvuoteen. Luultavammin rakennus on kuitenkin rakennettu jo vuonna 1872, koska kreivi Carl Robert Mannerheim on joutunut myymään tilan jo vuonna 1880 pelivelkojensa kuittaamiseksi. Mannerheim rakennutti rakennuksen itselleen ja suvulle metsästysmajaksi.

Mannerheimien jälkeen oli vielä 8 omistajaa ennen vuotta 1935, jolloin Uuno Immala osti tilan. Tilasta käytettiin tuolloin nimeä Uusi Hannula. Immala vuokrasi Uuden Hannulan Lakarin kahvilalle ja sitten Astmaparantolaksi.

Vuonna 1938 Askaisten ja Merimaskun kunnat ostivat Uuden Hannulan tontteineen kunnalliskodiksi eli asukkaiden nimeämäksi kunnanvankilaksi. Uudeksi nimeksi tuli Lepola. Lemun kunta sai ostaa Lepolasta osan vuonna 1950. Velkuan kunta on ollut vuokralaisena Lepolassa.

1980 Lepola jouduttiin myymään, koska se ei ollut enää sopiva vanhainkodiksi. Rakennus oli vanhanaikainen ja puurakenteisena paloturvallisuus ei ole riittävä.

Maskun seurakunta ja Lemu-Askaisten seurakunta ostivat Lepolan. Omistussuhde on 70 % Maskun seurakunnalla ja 30 % Lemu-Askaisten seurakunnalla. Siitä tehtiin leirikeskus ja nimeksi tuli Mannerlahti. Käyttöönottojuhla pidettiin 26.5.1984.