Loading
Sisältö
Login

Kesäaikaan siirryttiin ympäri Euroopan

Kesäaikaan siirtyminen on varma merkki kevään lähestymisestä. Kelloja siirtäessä viisareita käännetään aina juhannusta kohden.

normal_file000640987904.jpg

Kesäaikaan siirryttäessä poiketaan niin sanotusta normaaliajasta. Normaaliaika on auringosta mitattua aikaa, kun taas kesäaika on ihmisten sopima poikkeus tästä.

Kesäaikaan siirtymistä on perusteltu sillä, että hereilläoloaikaan saadaan enemmän valoisia tunteja. Toimistotyöaika ja koulujen sekä muiden laitoisten aukeamiset ohjaavat elämänrytmiämme.

Myöskin aikoinaan kesäaikaa on perusteltu energian säästöllä. Tässä taustajatuksena on ollut, että kun on enemmän valoisia tunteja, valaisemiseen kuluu vähemmen energiaa. Tosin kesäaikaan siirtymisestä saatavat energiasäästöt ovat osoittautuneet olevan melko pieniä.

Kesäaikaan siirtymisestä on myös haittaa. Eräiden tutkimusten mukaan auringon lämmittävä vaikutus saa ilman liikkumaan ja näin helventää kaupunkialueilla aamuruuhkista syntyviä saasteita. Kun aamuruuhkaat kesäajan myötä taas kasautuvat ennen auringon nousua, kaupunkien ilmanlaatu heikkenee. Tämä tosin on vain väliaikainen ilmiö, kunnes kevään kuluessa auringonnousu aikaistuu.

Kesäaikaa vastaan on käytetty kritiikkinä myös sitä seikkaa, ettei esimerkiksi eläimet noudata ihmisten sopimaa aikakäsitettä. Kesäaika ei niinkään vaikuta esimerkiksi maatalousyrittäjien arkeen.

Yhteiskuntamme pyörii nykyisin entistä enemmän ympäri vuorokauden. Vuorotyö on yhä yleisempää eikä kesäajasta ole muutoinkaan suurta hyötyä Suomessa, jossa kesäisin päivät ovat muutoinkin pitkiä.

Kaikkialla maailmassa ei noudateta kesäaikaan siirtymistä. Kesäaika on yleistä nimenomaan Euroopan valtioissa ja Pohjois-Amerikassa. Luultavasti suurin syy, miksi Suomessa siirrytään kesäaikaan, onkin, että noudattaisimme muiden euroopan valtioiden kanssa samaa rytmiä.

Joonas Suominen 29.03.2009

Etusivu >Viestintä >Uutiset >Uutiset >
Sisältö