Riihitystä vietettiin 24.-26.10. ja tällä kertaa riihittäjät pääsivät tutustumaan Naantalin Luonnonmaan maastoihin.
Riihittäjät keräsvät voimia evästauoilla. Karhu-vartion tytöt riihittivät tänä vuonna 1.luokan, kuva on vuoden takaisesta riihityksestä.
Sorsat Lemusta ja Siilit Askaisista suorittivat 3. luokan riihityksen ja heitä oli yhteensä 13. Toisen luokan riihittäjiä oli yhteensä 9 vartiolaista kahdesta vartiosta: Perhoset Askaisista ja Norpat Lemusta. Tänä syksynä 1. luokan riihittäjiä Apinat ja Karhu -vartioista yhteensä 7 vartiolaista.
Riihitykseen osallistui siis yhteensä 29 vartiolaista, mikä on noin 70 % vanhaa ohjelmaa suorittavista vartiolaisista. Tänä syksynä aloittaneet ryhmät ovat aloittaneet uuden seikkailijaohjelman suorittamisen.
Riihittäjien taitoja testattiin lauantaina
Riihittäjien lauantaipäivään maastossa mahtui monenmoista rastia ja tehtävää. 2. ja 3. luokan riihittäjien taitoja punnittiin kartan ja kompassin käytössä, jokamiehen oikeuksissa, solmuissa ja köytöksissä, ensiapurastilla ja puukon, sahan ja kirveen käytössä sekä nuotion sytytyksessä. Herkullinen lounas tehtiin tietysti ruokarastilla trangioilla.
1. luokan riihittäjät lähtivät matkaan heti lauantai aamuna ja palasivat tukikohtaamme sunnuntaina puolenpäivän aikoihin. Riihittäjien taival kiemurteli maastossa, jonne oli merkattu muutama paikka, jossa oli käytävä. Yöpyminen tapahtui laavuissa matkan varrella. 1. luokan riihittäjät olivat itse pakanneet varusteensa mukaan ja suunnitelleet myös ruokalistansa. Osa riihitystä oli tutustua uuteen samoaja-ohjelmaan ja pohtia samoajuutta, sillä ikäkausi tulee olemaan seuraava askel heidän partiopolullaan.
Sää vaihteli auringonpaisteesta syysmyrskyyn ja vesisateeseen
Lauantaina alkuillasta ihailimme kirkasta tähtitaivasta, mutta pian alkoi tuuli ja sitten tulikin jo pilvet. Yön aikana tuuli yltyi, sade alkoi ja sitten partiolaiset pääsivätkin tositoimiin. Yksi jos toinenkin johtajaikäinen pääsi mm. kokemaan, miltä tuntuu kun pilkkopimeässä, vesisateessa ja sormet jäässä yrittää uudelleen kiinnittää teltan kiiloja sateen myötä pehmenneeseen soraan, jossa ne eivät yksinkertaisesti halua pysyä. Ja kellojahan siirrettiin talviaikaan, joten saimme nauttia näistä erilaisista partioelämyksistä vielä tunnin pidempään yöllä!
Sunnuntai valkeni sateisena ja tuulisena. Aamupäivällä tavarat pakatiin ja loppupäivä ulkoiltiin ja touhuttiin kosteissa merkeissä. Ja kaikesta pidettiin kovin kiinni, sillä tuulen voimakkuutta kuvaa hyvin se, että esimerkiksi pöydälle jätetty tyhjä lautanen lähti lentoon..