Kokoontumispaikat

Lemun kolo

Lemun kolo sijaitsee Lemun keskustassa Wanhassa Oskarissa, kaupan vieressä. Kolkankävijät ovat kunnostaneet talon yhdistyskäyttöön yhdessä muiden lemulaisten yhdistysten kanssa 90-luvulla. Lippukunnan on käytössä kaksi omaa huonetta talon yläkerrassa, oma varastotila sekä alakerran yhteiset tilat, kuten keittiö ja kokoustila. Yhdistystentaloa käyttää viikoittain reippaasti yli sata henkeä.

Lemun kolon osoite: Askaistentie 139D, Lemu.

Askaisten kolo

Askaislaiset ryhmät kokoontuvat Askaisten seurakuntatalolla. Seurakuntatalon takana piharakennuksessa sijaitsee yksi varastoistamme. Aiemmin Askaisissa kokoonnuttiin Kahvituvan kiinteistön alakerrassa, mutta ryhmien kasvaessa tilat kävivät ahtaaksi.

Askaisten kolon osoite: Askaistentie 832, Askainen.

Mannerlahti

Mannerlahti on Maskun seurakunnan omistama leirikeskus Askaisissa, jota Kolkankävijät käyttävät aktiivisesti toiminnassaan. Mannerlahden alakerrassa sijaitsee yksi varastoistamme ja Mannerlahti toimii yhteysrantana leirisaareemme Kolkkaan, sillä lippukunnan omalla Kyllikki-veneellä on oma paikka Mannerlahden rannassa.

Mannerlahden osoite: Mannerlahdentie 21, Askainen.

Kolkankylä

Kolkankylä on lippukunnan oma retkialue Nousiaisissa, joka hankittiin syksyllä 2011. Ensimmäiset retket mökillä pidettiin tuolloin heti marraskuussa ja sen jälkeen alue on ollut ryhmien aktiivisessa käytössä. Talkoiluakin on aluella suoritettu paikan kunnostamistöitä partiomaiseksi, tavoitteena luoda mahdollisimman hyvät puitteet ryhmien ja osastojen retkille.

Kolkankylästä löytyy pieni mökki, Kirstin pirtti. Mökin alakerrassa on keittiö, takka ja pieni oleskelutila, yläkerrassa on parvi majoittautumiseen. Alueelta löytyy lisäksi lammen rannalta saunamökki, jonne mahtuu myös majoittautumaan, sekä varastomökki, kaivo ja ulkohuussi.

Kolkanpolku

Kolkanpolku on retkeilyreitistö Lemussa, joka on rakennettu lemulaisten yhdistysten voimin vuosina 2003-2004. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuutta on 12-13 km. Reittiä voi kulkea myös polkupyörällä. Reitistöltä on yhteys myös Mietoisten retkeilyreiteille Mannuisten vuorelta.

Kolkanpolku alkaa Lemun keskustan alueelta. Aloituspaikkana toimii entinen kunnantalo, jonka pihalta löytyy myös pysäköintimahdollisuus. Paikalta löytyy myös opastaulu. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle. Kuuvanvuorella on muinais-linnan jäänteet vieläkin nähtävissä. Kiintolaavut löytyvät Veraisista ja Reisvuorelta.

Muistathan retkeilyreitistöllä liikkuessasi jokamiehenoikeudet! Reitti on merkitty maastoon keltaisin ja punaisin maalitäplin. Huomioi, että laavujen nuotiopaikoilla ei välttämättä ole polttopuita. Tuothan omat roskasi mukanasi pois reitistöltä.

Kohteita Kolkanpolulta

Isovuori löytyy Reisvuoren laavun läheisyydestä, lähimpänä Lemun keskustaa. Isovuoren laen lähistöltä löytyy suurehkoja siirtolohkareita ja kallion halkeamia.

Kuuvanvuori sijaitsee lähellä Nousiaisten kunnan rajaa. Vuori kohoaa merenpinnasta noin 55 metrin korkeuteen ja alueella on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Alueelta löytyy opastaulu, jossa kerrotaan muinaislinnan vaiheista. Maasto on paikoitellen vaativa.

Mannuistenvuori on Lemun korkein kohta, noin 56 metriä. Vuorelle noustessa voi ihailla pieniä muinaisrantoja ja jääkauden silottamia kallioita. Mannuistenvuorelta Kolkanpolku yhtyy Maunun polkuun, jonka varrelta Mannuistenvuoren rinteeltä löytyy hiidenkirnu.

Reisvuoren laavulle mahtuu nukkumaan hyvin neljä aikuista. Laavulla on myös nuotiopaikka. Reisvuoren laavulta on noin kilometrin matka Isovuoren näköalapaikalle.

Veraisten laavu mahdollistaa mukavan ulkoilmamajoituksen noin kahdeksalle aikuiselle. Laavu sijaitsee kallion suojassa ja edustalla on nuotiopaikka. Laavu on noin parin kilometrin päässä Mannuistenvuorelta.

Metsähallituksen lintutorni sijaitsee Kaidanpään eteläkärjessä Oukkulanlahden lintuvesien ääressä. Tie lintutornin parkkipaikalle on viitoitettu kirkkotieltä asti. Parkkipaikalta lintutornille on matkaa noin 1,5 kilometria merkattua polkua ja pitkospuita pitkin. Oukkulanlahden alue ei kuulu Kolkanpolkuun vaan se on osa Metsähallituksen kosteikko-life projektia, jossa pyritään hoitamaan ja kunnostakaan arvokkaita kosteikkoja.

Kolkansaari

Kolkansaari on Kolkankävijöiden käytössä oleva oma leirisaari, jossa järjestetään kesäleirejä ja retkiä. 90-luvulla saaressa järjestettiin myös lippukunnan talvileirejä. Yhteysaluksena kesäisin toimii lippukunnan Kyllikki-vene, ja yhteysrantana mantereella toimii Mannerlahden ranta.

Kolkansaaresta löytyy pysyvinä rakennelmina vain keittiökatos, telttasauna, kaksi nuotiopaikkaa sekä ulkohuussi. Vettä tai sähköä saareen ei tule, ne tuodaan mantereelta mukana. Retket ja leirit rakennetaan siis joka kerta alusta loppuun luonnon helmassa.

Kolkansaaren historiaa

Ensimmäiset merkinnät koskien saaren omistusoikeutta löytyvät vuodelta 1711. Tuolloin on tehty kartoitus Pukkilan kylässä ja löytyy merkintä Kolcka Loth. Saarella on ollut asutusta vuoteen 1934 asti, jolloin saaren viimeiset asukkaat ovat poistuneet saarelta. Paikkakuntalaiset muistavat nämä Kolkan Villenä ja Iitana.

Kesällä 2011 kesäleirillemme saatiin avattua saaren historiaa, kun vieraaksemme saapui Kolkan Villen ja Iitan nuorimman tyttären poika. Kuulimme tuolloin saaren historiasta seuraavaa:

Merimaskulainen Lindbergin perhe muutti 1887 Kolkansaareen, joka kuului Lemun seurakunnalle ja ilmeisesti tuolloin Lemun kunnan alueelle. Perheeseen syntyi yhteensä kahdeksan lasta vuosina 1886-1907.

Saaressa oli 1887 valmis torppa, joka rakennustyylin perusteella oli 1700-luvun puolelta. Kesällä 2011 paikannettiin asuinrakennuksen kivijalka, joka sijaitsee kuusikon alla keskusaukion reunalla. Muuratun piipun tiiliä löytyi alueelta paljon.

Saaressa oli aikoinaan omena- ja luumupuita sekä marja- ja ruusupuskia, joita löytyy edelleenkin johtaja-aukion läheisyydestä. Saaressa on pidetty myös eläimiä (lehmiä, lampaita, kanoja), joiden asuinrakennusten kivijalkoja löytyy jyrkän rannan polun varrelta. Saaresta löytyvät useat kiviaidat ovat todennäköisesti raja-aitoja laidun ja viljelysmaiden välissä.

  • Pinta-ala : 11 Ha
  • Pituus : 550 m
  • Leveys : 280 m
  • Sijainti : Lat N : 60° 31, 4′
  • Long E : 21° 54, 1′